Catching the waves in 1770

(Sorry guys! Blogia päästään vasta nyt päivittään. Oon kirjottanut tän varmaan viikko sitten, mutta nettiyhteydet on ollu liian kalliita ja tekemistä on ollu). Kaikenmoista on tässä tapahtunut, että hyvä jos saan kaikki tänne edes purettua! :D Toinen päivitys tulee heti putkeen...).

Lauantaina 8.10 lähettiin Airlie Beachiltä kohti Agnes Wateria town of 1770. Bussi lähti klo.23.45 ja matka kesti sellaset reilut 10h eli koko yö meni siellä istuessa. Ite pystyin nukkuun ehkä 5 minuuttia ja Iris+Ankku yht. varmaan pari tuntia. Komeeta oli kyllä nähdä kirkas tähtitaivas ja auringonnousu.

Oltiin katottu aikasemmin säätiedotuksia ja luultiin, että täällä olis vaan joku 24'C astetta lämmintä...eli brrrrr meille kylmä. Paikalle saavuttiin niin huoli olikin täysin turhaa. Arska paistaa ja nakit paistuu eli kuuma oli. Meidän Beachside hostelli on aika buenon näköinen. Tähän asti ehdottomasti puhtain hostelli. Ei edes muurahaisia lattialla tai seinissä, luxusta! Täällä jopa siivotaan ja käytetään ihan pesuaineitakin. Tosin outoo on se ettei kukaan näistä pese astioita kunnolla. Kaikki vaan huuhtoo ne kuumassa vesisuihkeessa ja pistää takasin vaikka aineet ja sienet olis siinä ihan hollilla. Iyyyy, kiva tietää mitkä bakteeripesät kaikissa tiskeissä lilluu. Ollaan otettu Ankun kanssa vähän bingis-turneeta (tottakai ihan tosissaan) ja Iris palautellu sen bilis-taitojaan. Täällä myös chillailu huone missä voi kattoo leffoja etc. Kolme keittiöö ja ulkokeittiössä ehkä maailman tehokkaimmat liedet.

Aamulla heti check-in jälkeen marssittiin beachille joka sijaitsee tästä 200m päässä. Rantaa on suunnilleen 3kilsan verran. Aaaaaah ihanaa vihdoin pääsee uimaan mereen! Pyyhkeet hiekalle ja heti x-asentoon. Kaikki meistä nukahti vähän väliä. Ankku tosiaan simahti sekunnissa niin, että unohti pistää kokonaan aurinkorasvaa. Ummm not good.

Ankku nukku seuraavana yönä 15tuntia ja Iris+minä 13h. Hups. Päivän suunnitelmissa oli mennä luonnonpuistossa sijaitsevalle näköalapaikalle. Respan täti sano, että sinne on suunnilleen n. 5 km matka. Lähettiin talsiin ja kun vihdosta viimein päästiin paikalle niin meillä oli mennyt reilu 2h siinä kävellessä. Juups, on tää vähän kauempana... Ukkonen jyrisi koko ajan kauempana, mutta sopivasti kiersi meidät. Ensimmäiset sateen pisarat koettiin täällä Australiassa...kaks pisaraa päälle ja se oli meidän "sade".
Matkalla oli myös monumentti. Paikka mihin Captain Cook rantautu ensimmäisen kerran Australiaan tullessaan vuonna 1770. Kun päästiin jo ylemmäs kukkulalle niin siellä oli ihan "kivan" näkösiä hehtaarin kokosia taloja. Sellasia miljoonan dollarin loma-asuntoja. Näköalapaikka oli ihan bueno. Ananaspuita oli siinä lähettyvillä kanssa, yammy. Siellä me sitten tiirailtiin merimaisemaa.

Suunnattiin takaisin päin niin me suorastaan lyllerrettiin. Kuvitelkaa kolme jonossa lipuvaa etanaa. Aamupalan ja omenan turvin energiatasot oli jo hieman alhaalla ja ajatus toisesta yli kahden tunnin patikoinnista ensin porottavassa auringossa ja loppumatka pimeessä (täällä kun aurinko laskee jo kuitenkin klo17 aikoihin ja täysin pimeätä on jo klo18.30) ei hirveästi houkuttanut. Liftaus kävi todellakin mielessä. Pelastus saapuikin heti kohta puoliin kun yks mies näytti autostaansa, että "you wanna lift?". Se pysähty, avas pakunsa ovet ja sen heti ensimmäinen lause oli: "i'm good at reading peoples expressions". Ahhahah repesin ihan täydestä, eli siis meidän lyllerrys oli niin epätoivosen väsyneen näköstä, että oli ilmi selvää, että oltiin kyydin tarpeessa. Mahtavaa näitten Aussien pelisilmä!

Toisena päivänä me tarvittiin tietty lepopäivä. Se tarkottaa siis tottakai rannalla löhöömistä. Heti kun tehdään jotain "aktiivista" tai "työntäyteistä" niin tarvitaan aina ns. palautuspäivä. Työntäyteinen voi meillä siis tarkottaa esim. matkustuspäivää, retkipäiviä, päiviä jollon ollaan jouduttu pinnistään meidän aivosoluja ihan liikaa esim. raskas ajattelu (koskee ehkä enemmän mua)...noh, ei niitä muita taida sitten ollakkaan. Huolestuttavinta on melkeimpä se, että me oikeesti jopa tarvitaan näitä päiviä. Ollaan ihan puhki ja rikki jo yhdenkin ns. aktiivisen toiminnan jälkeen!

Viimesenä päivänä mentiin sit kokeileen vähän surffailun saloja. Kyllähän Ausseissa surffata pitää! 3tunnin surffikurssi makso 17dollaria eli ei paljon mitään. Täällä kuulemma kaikista halvinta. Seuraavissa paikoissa hinta on ainakin 5 kertaa kalliimpi. Edellisenä päivänä ei ollut aaltoja melkein ollenkaan, mutta kurssilaiset pääsi uimaan delfiinien kanssa mitkä ne bongas ihan rannan läheisyydestä. Surffiopettaja ja paikallinen lifeguard oli ollu ihan kikseissä koko eilis päivän.
Ensin käveltiin beachille ja raahattiin surffilautoja mukana. Täällä ei onneks tarvinnut enää käyttää stinger suits (märkäpukuja) vaan saatiin niitten punaset surffipaidat päälle. Siinä hietikalla istuttiin ja kuunneltiin perussääntöjä ja kokeiltiin tekniikoita ennen veteen menemistä. Neuvot oli, että veteen vaan, pidät jalat yhdessä, melo käsilläs, kun näät aallon käänny rantaa kohden, melot kovempaa, kun tunnet aallon hyppäät laudan päälle ja sit vaan leijailet rantaan. Juujuuuu sehän oli näin yksinkertaista.....

i was standing at some point toooo ;D

Oltiin vedessä n. 3h tuntia ja varmaan siinä 2.5h tunnin jälkeen onnistuin jopa ekaa kertaa nouseen laudan päälle ilman kaatumista ja menin vaan aallon mukana! Yahooooo!! Ankun paras tais olla polvilteen pääseminen ja Iris pääsi pari kertaa ihan pysty asentoon, mutta pysy siinä ehkä sekunnin murrososan ennen läimähdystä taas veteen. Monta aaltoa tuli otettua ja lukemattomia kaatumisia tuli tehtyä. Se nouseminen oli kyllä niin paljon helpompaa siinä hiekan päällä. :D Porukka vaan lenteli sieltä lautojen päältä. Iriskin veti heti ensimmäisellä yrittämällä kunnon lemat sinne veteen ja koska oltiin suhkot matalalla niin sen polvet osu suoraan hiekkaan. Kunnon turvotukset oli jälkeenpäin. Tosin oli siellä muutama pro:kin jotka veti heti alusta ihan himo hyvin. No anyhow, mehän tottakai syytettiin niitä lautoja, koska siellä oli semmosia leveempiäkin missä oli helpompi tasapainotella. Meillä oli tietty ne haasteellisimmat. Siis eihän se vika meissä oo! ;D Oli kyllä aivan sairaan hauskaa...en muista koska oon nauranut niin paljon. Repeiltiin siellä toisillemme ihan koko ajan. Nyt ollaankin valmiita Byron Bay:n...Noosan tai Brisbanen:in suuriin aaltoihin missä pro surffarit kikkailee...or not. Kauhee uho heti päällä kun kerran ollaan käyty kokeilemassa, tietty! :D

Ankun surffiterveiset: Ankku ehdottaa, että reeniohjelmien kuntopiiri osioon tai yleisliikkeen tilalle vois ottaa tän "kuinka noustaan surffilaudan päälle"-liikkeen. Olis paljon kätsympää ja helpottais näitä yrityksiä. Vika löytyi siis siitäkin..."JOS meillä olis ollu reeneissä sellanen liike niin tietty osaisin" xD

Meidän huoneeseen tuli kaks saksalaista naista. Kyseltiin niiltä tottakai kaikkee ja sit mä heitin ihan zoukkina kysymyksen et miks kaikki saksalaiset haluaa tulla Ausseihin (ollaan tavattu täällä enemmän saksalaisia ku ketään muita). Se oli silleen et niinpä, sitä ärsyttää ihan sikana, että kaikki ketkä se tapaa on sieltä ja kun se halus vielä tulla oppiin tänne lisää englanninkieltä. NOH, sit seuraavana aamuna tosiaan kun oltiin odottelemassa siellä surffi tsydeemin luona niin kuuntelen siinä yhtä toista (saksalaista) likkaa selittämässä kahdelle muulle, että "ei morjens, yhdet kerto mulle eilen et niitten huoneessa on kolme suomalaista ja sit yks niistä oli kysynyt et miks täällä on niin paljon saksalaisia?! Siis oikeesti kuka kehtaa kysyä tollasta. Mun mielestä toi on jo rasismia!".

Hello, my name is Amy and i'm a racist. Elikkä tosiasiassa ne likat meiän huoneessa oli ollu ihan kuumana mun kysymyksen jälkeen vaikka esitti ihan toista. Se me ollaan jo huomattu, että Aussit ei oikein ymmärrä sarkasmia, mutta tää nyt oli jo ihan paras.
Toinen niistä on joku ihme vapaasielu, kulkee yleisillä paikoilla ilman rintsikoita, tisulit vaan heiluu. Sit sillä on aivan järjettömän iso makuupussi...joku mega untuva täytteinen varmaan Siperian oloihin tarkotettu. Sen kamu herää aina aamulla klo.7.30 meikkaan ja föönaan sen jotain 3cm pitusia hiuksia. Kellä on oikeesti joku yyber fööni mukana?!? Sit ne vielä ottaa herneet nenään mun pikku heitosta. Ay caramba, give me a break.

1770 on siis pikku mini paikka. Täällä on meri, hiekkaa, pari ravintolaa, kaks kauppaa ja yks huoltsikka. Paikalla kantsii kumminkin kävästä ja varsinkin jos halvalla haluaa surffailla. Ei täällä sitten oikein muuta olekkaan. Muutama hassu päivä siis riittää vallan mainiosti. Öisin tuntuu, että ollaan keskellä jotain viidakkoo kun linnut ja visertäjät pitää ihan järkyttävää meteliä. Huoneessa on ihmeen kostee ilmasto...vaatteet on ihan nihkeitä.

coolest van EVER!!

yhden subin ostaminen tarkottaa näin pitkää kuittirullaa, haaskausta? ummm yeah!

Alrighty, sit lähdetään kohti Hervey Bay:ta ja saa nähdä kuinka monta "palautuspäivää" tarvitaan kun lauantaina mennään Frazer Islandille joka on maailmanperintöaluetta ja maailman suurin hiekkasaari. Siellä ollaan 2yötä+3päivää ja nukutaan teltoissa jossain rantahietiköllä. Mahtista päästä kokeileen kunnon campingiä, woohoo! Sadesäätä on tosin vklopulle luvattu...whoopsie daisies.

Spalaillaan astialle heti telttailujen jälkeen! :D