Alrighty, where should i even start?!? Ay caramba mikä pikku telttaretki meillä olikaan! Tultiin tosiaan Harvey Bay:lle josta meillä oli seuraavana aamuna lähtö Fraser Islandille. Porukka tulee siis tänne pelkästään tekeen Fraserin (ja/tai kattoon valaita) ja sit jatkaa matkaa. Fraser Island on tosiaan maailmanperintöaluetta joka on myös maailman suurin hiekkasaari. Saari on kokonaisuudessaan 123km pitkä. Sinne pääsee pelkästään lautalla ja saarella voi mennä ainoastaan nelivetoisella autolla. Nykyään siellä asustaa vain muutamia aboriginaalena.
Hostelliin tultiin niin yöllä sato niin paljon, että oikeesti tuntu, että katto kohta romahtaa siitä veden voimasta ja ukkosti oikein kunnolla. Oltiin aamulla, että whatta....lähetäänkö me oikeesti tossa säässä...ööö perutaankohan se koko juttu?! Onneks sade kumminkin hieman hellitti.
Meitä oli yht. 22 ja kaikki jaettiin kolmeen ryhmään/autoon A, B ja C. Meidän ryhmä oli C aka. the party bus or the cool car. Meidän kolmen lisäksi ryhmässä/autossa oli ranskalainen Camille, canadalainen Nicki, ruotsalainen Linn ja UK/australialainen Hannah. Sairaan mukavia tyyppejä! Ensin meille näytettiin kaks ohjausvideoo missä tipsejä kuinka ajaa hiekalla ja perus säännöistä leirintäalueen ja saaren käytännöistä. Esitysvideon aikana kateltiin seinälle missä luki varmaan sata eri osioo mistä voi saada sakot. Jokainen meistä oli maksanut 60dollarin deposit eli takuumaksun ja sen menettää jos autolle tapahtuu jotain (jänskättiin siis koko ajan saadaanko rahat takaisin vai ei). Autoissa on ensiapulaukut ja näemmä sen käytöstäkin piti maksaa. Jos sieltä käyttää esimerkiks yhdenkin laastarin niin joutuu pulittaan 25dollaria.
 |
| stopping for lunch |
 |
| the "party bus" with Amy, Iris, Ankku, Hannah, Niki, Linn and Camille |
Meillä oli kolme nelivetoautoo. Tour guide Kev ajo yhtä ja muuten ne jotka halus ajaa sai vuorotella. Kun päästiin saarelle niin mentiin ensin metsäpoluilla. Jeepers, autossa todellakin ois voinnut käyttää kypäriä, koska se meno oli ihan unbelievable. Istuin lähes tulkoon joka kerta etupenkissä ja se tais olla yks pomppivimmista paikoista takapenkki mukaan lukien. Polut oli niin järkyttävän kuoppasia ja täynnä pehmeetä hiekkaa, että tuntu kuin olis ollu jonkun monster truckin kyydissä. Ilman turvavöitä me oltais vaan lennetty siellä kun pikku räsynuket. Pompin jatkuvasti varmaan 10cm penkistä ylös puhumattakaan kaikesta heilumisesta. Välillä tavarat lenteli ympäriämpäri autoo. Paikat missä ajeltiin niin tuli mieleen joku Jurassic Park. Saaren sisäosissa ajeltiin pitkin hiekan päälle kasvaneissa upeissa trooppisissa sademetsissä. Dingot tosin korvas tällä kertaa dinosaurukset. En oo ikinä ollut tollasessa kyydissä! :D Jos saarella ajamisesta selviää niin selviää kyllä mistä vaan, mark my word!!
Käytiin ekana päivänä Lake Mckenzien "pikkusiskolla" pienellä järvellä jossa oli viti valkosta hiekkaa ja sairaan kirkasta vettä. Siinä kohtaa alko ihanasti sää kirkastuun ja kohta olikin täysin pilvetön taivas. Seuraavaks mentiin aivan jäätävän isolle hiekkadyynillä missä oli myös kauniin iso lampi (Lake Wabby) jossa porukka pääsi taas uimaan. Saarella sadevedestä muodostuneet makean veden järvet on maailman puhtaimpien joukossa.
 |
| Lake Wabby |
Leirintä alueella piti aina olla kahta tuntia ennen auringonlaskua. D'Gari on saaren virallinen nimi (tarkottaa paratiisia) ja se oli myös meidän camping alueen nimi.
Ranskis eli Camille halus ajaa leirintäalueelle ja kun Hannah sano, että "put your leg on to the break" niin ranskiksen vastaus oli "what is break?", olin vaan, että are you kidding me!?!? You seriously gonna drive! Camillen englannintaito oli aika alkeellinen eikä se ymmärtänyt paljoakaan mitä porukka selitti. Sen kyydissä oli ihan hullua, puristin vaan autosta ja välillä oli pakko pistää silmät kiinni. Sit kun päästiin ajaan rannalle niin se katto merelle joka oli oikeella ja samalla käänsi rattia vasemmalle. Oltiin vaan, että can you watch ahead! Sit toinen momentti oli kun se yhtäkkiä käänty kurottaan jotain sen laukusta. Alettiin kattoon, että mitä ihmettä se nyt tekee. Hannah kyseli, että mitä se tarvii, et voitaisko auttaa (jotta se vois kattoo eteensä kun ajaa!!!). Ranskis sano et, "no no, i just need my camera". SAY WHAT!? Tyyppi ajaa ja kääntyy ettiin kameraansa laukusta jotta vois ottaa merestä kuvia. Me kaikki katottiin toisiamme ja Hannah tarttu heti sen kameraan ja alko napsiin kuvia. CRAZYNESS!!! Näköjään ranskalaisille on ihan normia tehdä mitä vaan kun ne ajaa. Tiedetään ainakin kuka EI aja enää meidän autoa! Olisitte nähny meidän ilmeet siellä autossa.
Leirille päästyämme altettiin heti kyhäileen ruokaa. Alueella oli kaks leiriä Pippies ja Nomads (meidän). Kummallakin oli leirissään oma ruokakatos jossa kaks jääkaappia, pöytiä ja kummallakin omat nuotionsa ja teltta-alueensa. Illalla kun oli jo pimeetä ja pilvetkin tulleet takasin huomattiin kuinka alko salamoimaan. Hassua oli ettei mitään jyrinää kuullut vaan koko taivas valaistu vähän väliä niin, että nähtiin pitkälle metsään. Se oli jatkuvaa valaistusta, salamoita tuli niin tiheästi. Ajateltiin ensin, että myrsky kiertää meidät, mutta kun istuttiin nuotion ääressä ja kun kuultiin ensimmäinen jyrinä niin tiedettiin, että whoopsie daisies se todellakin tulee meitä kohti. Kun myrsky oli keskellä yötä meidän päällä niin se sateen voima oli jotain ihan jäätävää. Sitä tuli niin kovaa, että oli vaikeeta jopa kuulla vieressä olevan henkilön puhetta. Jyrisi oikein kunnollakin ja kelatkaa tätä....salama osu 4:jään leiriläiseen!!!
Istuttiin kaikki ruokakatoksen alla kun yhtäkkiä pamahti. Se tuntu kun joku pallosalama olis osunut ihan viereen. Valot meni heti ja kaikki tyyliin huusi. Sit istuttiinkin taskulamput kädessä. Kaks jätkää juoksi heti katokseen ihan shokissa. Ne oli ollut pesemässä astioita (how stupid is that) ja salama oli osunut siihen meidän vesipisteeseen joka oli ruokakatoksesta kahden metrin päässä. Pojat oli tuntenu kuinka koko paikka oli vaan tärähtänyt ja sai siitä mojovan sähkärin. WOW! Sen jälkeen oltiin, että what's going on here! Mahtista campingiä, kunnon extreme! :D Meillä oli tosi buenot teltat ja meidän teltta pysy ihan pystyssä ja kuivana. Viereisessä teltassa oli kuulemma poikien mukaan tulvinut ja niitten kamat ihan märkinä. Pippies leirin teltat oli aika säälittävän näkösiä pieniä hökkeleitä ja aivan varmasti jokainen täysin märkänä. Kun Ankku ja Iris oli taapertanu wc-käymälöiden luo niin vettä oli ollu poluilla polviin saakka.
 |
| during the storm |
Myrskyä kesti varmaan 4 tuntia ja kun mentiin nukkuun jyrinä kuulu jo kauempana ja vesisade hellitti. Makuupussit esiin ja tyynyt tehtiin kun tallottiin vaatteita makuupussin pussiin. Kylmä ei todellakaan ollut. Olin ihan kikseissä tästä telttailusta. Ankku & Iris unelmoi jo mukavista sängyistä. :D Unta ei paljon saatu kun viereisessä teltassa olevat britit melus varmaan koko yön. Meidän ryhmässä oli yks tyttö joka oli aina ihan täysissä meikeissä. Kertaakaan se ei voinut uida ettei meikit leviä. Oh my, there's always one!
 |
| camping rocks! |
Aamulla aurinko taas paisto. Niska oli ihan hellänä joko siitä jatkuvasta hypähtelystä autossa tai tyynystä jonka ite kyhäsin. Heräiltiin ja tutkittiin myrskyn jättämiä jälkiä. Yleinen pää generaattori oli posahtanut kun salama oli osunut siihenkin. Jääkaapit ei toiminut tietenkään ja kaikki meidän ruoka alko tottakai lämpeneen ja pilaantuun. Vettä kuulemma piti vähän säädöstellä, koska pumpuista ei ongelmista johtuen päästy pumppaan enempää vettä. Toinen leiriohjaaja kertoi myös, että Pippies leirissä yhtä poikaa oli oikein kunnolla salama iskenyt. Sillä jätkällä oli ollut toinen jalka lammikossa ja toinen portaalla kun salama oli osunut maahan ja sitä kautta iskenyt. Sen pojan hartian takaosaan oli tullut oikein kunnon palovamma ja arvet. Ne oli joutunut kutsuun ambulanssin paikalle ja ottanut sydänkäyrät+mitannut verenpaineet. Vähän oli ollut häikkää sydänkäyrässä, mutta muuten se oli ihan okei. Se sai EKG-kuvat muistoks ja ilmasen matkamuiston Fraserilta. Jätkä oli siis ok ja jäi jatkaan niitten retkeilyä. Oli aika mega onnekas, että selvis noin vähällä! Tour guidit sano, ettei tollasta myrskyä ei oo hetkeen ollutkaan. Wow, oli kyllä aika hurjaa!
Toisena päivänä siis lähettiin taas ajeleen ja tällä kertaa pelkästään rannalla. Ei mitään helppoo puuhaa koska sitä pehmeetä syvää hiekkaa on ihan himosti. Täytyy varoo, ettei jää hiekkaan jumiin eikä saa ajaa liian lähellä merta ettei merivesi pääse kosketuksiin auton moottorien kanssa. Hiekka ei ollut mitenkään tasaista vaan kunnon pomppua oli sekin meno. Katteltiin meidän edessä olevaa autoo ja yhdessä kohtaa kun ne ajo yhdestä pompusta niin kirjaimellisesti niitten auton toinen takapyörä nousi ainakin metrin ilmaan. Kaikkien suut vaan loksahti auki ja silmät melkein pompahti päästä. HOLY SMOKES!!
Tosi kuuma päivä oli. Ensin pysähdyttiin Champagne Pool alueelle missä oli aivan jäätävät aallot. Siellä loikoiltiin muutama tunti ennen kun mentiin näköalapaikkaan nimeltä Indian Head. Mahtavat maisemat oli ja nähtiin vedessä mm. himo iso kilpikonna. Edellinen ryhmä oli nähnyt valaita. Huomattiin siinä vieressä myös käärmekin, kuulemma myrkytön...
 |
| Maheno shipwreck |
 |
| view from Indian Head |
 |
| Champagne Pool...wicked waves |
 |
| Cheers! |
Mahtis fiilis oli päällä ja kaikilla oli himo hauskaa. Dingoja vieraili leirissä vähän väliä ja kun yks ryhmistä oli jättäny kylmäboxin maahan niin yks dingoista tuli, työnsi kannen pois, nappas sieltä margariini pakkauksen ja juoksi pois. Niitä pyöri meidän leirissä vähän väliä.
Viini maistu kaikille ja joillekin tottakai vähän enemmän. Ruotsalainen Linn joka oli meidän autossa ja teltassa oli aika hyvissä. Ankku ja Iris meni koisiin ja kummatkin nukahti muutamassa minuutissa. Ite jäin vielä nuotiolle ja juttelin Canucki tytöt Nikin ja muutaman tanskalaisen kanssa. Kaks tanskalaista kerto kun ne oli kiivennyt Kilimanjarolle. Huikeeta!
Löysin tieni omaan telttaan ja olin jo makuupussissa kun kuulin ranskiksen huutavan "NO, NO, NO". Nousin, otin taskulampun ja kattelin, että Linn oli ryömimässä Camillen puolelle "hieman" huonovointisen näkösenä. Mä näytin äkkiä taskulampulla maahan valoa ja sanoin, että "Linn just follow the light!". Se ryömi maassa, mä seison vieressä ja osottelen taskulampulla maahan sille tietä teltasta puskaan "follow the light Linn" :D Tehtiin tää sessio pariin kertaan, metsästin vesipullon sille ja peittelin sen makuupussin sisään. Aamulla kun Linn heräs sen ensimmäinen lause oli "oooooh i hate goon!" Pieni morkkis oli päällä ja voivotteli kun jouduin pitään siitä huolta. No worries, tuttu juttu, not the first time ;) Ei kyllä ihan mahtavin paikka olla krapulassa koska automatka on jatkuvaa pomppimista ylös alas ylös alas. Sillä tekikin vähän tiukkaa...
Viimesenä päivänä mentiin Elie Creekille missä uiskenneltiin virran mukana alas pitkin jokea. Ankku heitti: "täähän on kun Serenan villi-virta"! :D Sitten vihdosta viimein päästiin näkeen Lake Mckenzie. Kuuluisin järvi koko saarella. Reisille meni kumminkin koska oli tosi pilvistä ja hetken päästä alko sataan. Paikka ei oikein päässyt kunnon kukoistukseen. Ajeltiin pitkä pätkä myös rannalla ja kun autoilla piti taittaa iso ja aika syväkin vesivirta niin yks meidän autoista jumittu keskelle sitä lampea. Porukka hyppi autosta pois ja alko työntää sitä takas hiekalle. Sai vielä onneks auton käynnistettyä ja jatkettiin matkaa. Ei ollut eka kerta kun yks meidän autoista jumittu keskelle lammikkoo...
 |
| Lake Mckenzie |
 |
| Stuck in water...whoopsie |
 |
| Elie Creek |
Pitkä miinus oli Kev meidän guide/opas. Se ei kertonu melkeimpä mitään koko saaresta ja joka kerta kun mentiin kattoon jotain nähtävyyttä se jäi loikoileen aina autoon. Sen auto oli aina leading car jota meiän piti seurata. Nopeusrajotukset oli välillä 30 niin se veti 60....Sen kommunikointi kyvyt oli mitättömät ja jotenkin aina oletti, että osataan lukee sen mieltä. Se teki välillä ihme pysähdyksiä ja pyrähdyksiä ja me oltiin silleen, et pitääkö seurata vai ei...voitko vaikka huikata käsilläs mitä pitää tehdä?!? Kaikki meistä oli ihan kuumana sille. Ihan surkeeta toimintaa! Reklamaatio!
Otettiin täältä Harveysta vielä kahden yön ajaks hostelli koska Iris halus mennä näyttään polveansa lääkäriin. Ajateltiin, että katotaan sitten tulosten jälkeen mikä meininki. Tänään tosiaan kaikki meidän Fraser ryhmästä jatko matkaa toiset pohjoseen ja toiset etelään päin. Sanoin aamulla moipsut kaikille ja canucki Nickin tapaan Surfers Paradise paikassa mistä se sai bikini kaupasta töitä.
Mentiin tosiaan lääkärille ja Iris halus mut henkiseks tueks mukaan jos lääkäri sepustaakin jotain mitä se ei ymmärrä. Vastaanotossa oli kaks nais työntekijää. Ensin toinen tsekkas olisko Irikselle vapaata aikaa ja mumisi vakana, että ei taida löytyä...hirvee ryysis niillä. Sit kun ne kyseli mistä ollaan ja kun sanottiin, että Suomesta niin ne sytty siihen ihan kybällä, "oooooh my dream is to go to Finland and visit Lapland!". Sanoin sille, että " yeah, you wanna go and see the Santa Claus" niin hupsista keikkaa ensin sano ettei oo vapaita aikoja tyyliin seuraavaan 5 päivään, mutta kun mainitsin joulupukin niin yhtäkkiä Irikselle löytykin aika heti puolen tunnin kuluttua. Kätsyä!
Lääkärin huoneessa oli semmonen vanha puupöytä johon Iris meni makaan. Samaan aikaan kun se väänteli sitä polvee niin mä testasin mun näköäni. Huoneen vastakkaisessa ovessa oli se näkötesti jutska mistä katotaan niitä kirjaimia. Aaah perfect, alimmat rivit, check! Doctor sano, että ligamenteissa ei mitään ongelmaa ja luultavasti vaan mustelma joka tullut kovasta iskusta polvilumpioon. Halus kuitenkin, että käydään röntgenissä varmistamassa ettei luuhun oon tullut mitään murtumaa.
Reissattiin sit röntgeniin. Siellä jouduttiin odottaan varmaan ainakin 1.5h kunnes Iriksellä oli kuvat kädessä. Tallustettiin takas lääkäriin ja onneks pelkällä kovan iskun mustelmalla ja turvotuksella selvittiin! Ei siis mitään vakavaa...tarkoittaen sitä, että no more being stuck in Hervey Bay!! Yahoooo, tosin jouduttiin bookkaan vielä yks extra yö täällä lisää koska bussiliput pitää varata 24h tuntia aikasemmin. Oh well saadaan ainakin pyykit pestyä.
Nyt tänne Queenslandin itärannikolle on ajautunut kunnon saderintama. Kaikkialla sataa. Ei hirveen kiva niille jotka lähtee seilaan Whitsundaysille.
Anyhow, olipahan selviytymisviikonloppu! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti