Toi äskönen postaus oli sitten tän päivän jälkeen täysin vailla merkitystä. En tiedä miten saan teille purettua tän kokemuksen...
Oli taas yks mucho huono yö takana...istuttiin aamulla sohvilla ja hoilasin uutta Kelly Clarksonin biisiä "what doesn't kill you makes you stronger". Oli jotenkin niin sopiva tähän tilanteeseen...
Meillä oli eilen päiväretki Nimbiniin joka sijaitsi Byron Bay:sta n. 70km päässä. Nimbin on paikka missä sääntöjä ei niinkään ole. Siellä saa siis polttaa ja myydä pilvee niin paljon kuin huvittaa. Australian tunnetuin "huumeluola". Sinne tehdään paljon päiväretkiä ja tulonsa ne saa aikalailla turisteista.
Bussissa soi kivaa fiilis musaa ja oli mukava nähdä vähän vihreämpää seutua Australiassa. Nimbin on siis pieni kylä ja niin boheemisen hippimäinen. Kaikki on aikalailla fiiliksellä "everybody loves everybody". Vanhan ja värikkään näkösiä pieniä rakennuksia.
| our Nimbin bysa |
Ihmiset siellä on melkein kaikki ihan höyryissä. Kukaan ei tee "oikeita" töitä..enimmäkseen vaan myy omaa "tavaraansa" oli se sitten sieniä tai kannabiskeksejä. Laitonta on pelkästään myydä noita keksejä. Yks mummo myi niitä ja kun joku halus se meni kadun reunaan ja kaivo ihan salamyhkäsesti puskasta paketin missä sillä oli ne piilossa. Poliisi täällä on...mutta musta tuntuu, että se kyltti on vaan lavastetta. Kadun varrella olevissa kaupoissa myydään ihan huoletta kaikkee piipuista sieniin ja jopa "rauhottaviin" tikkareihin. Sit kaikkee mahdollista "peace and love" tarroja ja vaatteita.
| take a pic... |
Oltiin siellä kaks tuntia ja joo, ihan mielenkiintosta nähdä paikka missä ihmiset elää näin, mutta sääliks niitä eniten kävi. Voitteko kuvitella, että siellä on mm. lastentarha. Ei mikään paras ympäristö kasvavalle lapselle. Anyhow, kaikkialla oli just näitä sanontoja, että olkaa onnellisia, eläkää vapaudessa etc etc. On se aika surullista jos tää on ainut keino niille kokee kaikki se. Ne ihmiset näytti siellä ihan ryppyyntyneiltä vihanneksilta. Silleen "ai toltako mä haluisin näyttää?".
| diileri oli heti hollilla |
Mulla ei ollut minkäänlaista ei siis pienintäkään intoo/mielenkiintoa maistaa mitään. Tupakka ja huumeet, en oo ikinä maistanut enkä todellakaan tule sitä ikinä tekemään (ei kuulu mun haluamiin elämyksiin). You can call me "boring" but i just jumped the highest skydive, have you?
Jäätävä nälkä oli jo ja onneks jatkettiin matkaa. Niin kuin tullessa niin nytkin pysähdyttiin pubin eteen, että pääsi vessassa käymään ja porukka hakeen lisää kaljaa bussiin. Me oltiin ihan kuumana kun varmaan yht. tunti on nyt pistetty aikaa näihin juoma breikkeihin. I'M HUNGRY!! Kauniissa paikassa syötiin bbq. Me kolme oltiin jo sen verran väsyneitä, että haluttiin jo takas "kotiin". Ollaan siis kaikki kolme nyt flunssassa, jipiii...Bussikuski ilmotti, että mennään ruokailun jälkeen vielä pieneen uimapaikkaan.
Nyt alkaa tapahtumat jotka järisytti mieltä aivan tajuttomasti.
Millään selvällä järjellä ei ollut kannattavaa, että mennään uimaan kun porukka on ottanut alkoholia koko päivän ja muutamat maistaneet Nimbinissä ties mitä. Siellä oli semmonen pieni vesiputous. Mentiin paikalle niin aboriginaali lapset hyppi semmosesta kallionkielekkeeltä alas veteen. Porukka meni uimaan ja ok, se oli suurimmaks osaks semmosta, että siellä vedessä istuttiin kun oli niin matalaa. Tottakai meidän porukka innostu siitä hyppelystä kanssa ja heti ensimmäisenä siellä oli hyppimässä yks hollantilainen jätkä joka oli ehkä kaikista eniten ottanut kaikkee. Hyppi pari kertaa ja hyvin näytti kulkevan. Iris ja Ankku jäi ylös katteleen muita. Mä lähdin ottaan kuvia ja menin sinne alas kallioille mihin muut oli jättäny kamppeensa.
Näin sivusilmästä kun pikku poika hyppää ja miltein sekunnissa se typerä hollantilainen hyppää kanssa. Pikkupoika nousi pintaan ja itki koska se hollantilainen varmasti osu siihen. Iris&Ankku+yks Canucki siellä ylhäällä sekä minä siellä alhaalla aletaan kattoo, että missä se hollantilainen on! Mä katon ympärilleni ja yritän etsiä sitä ja sit kauhistun et se on vielä siellä pinnan alla! Huudan sille bussikuskille ja sit huudan kurkku suorana niille kaikille siellä vedessä oleville, että "HE DIDN'T COME UP, HE DIDN'T COME UP!!!".
| siit se sit hyppas ja noille kiville me se pystyttiin nostaan |
Pojat sukelsi yks toisensa perään kunnes yhtäkkiä jätkä nousee sieltä karjuen apua. Sillä oli se ELOTON hollantilainen sen hyppysissä (se oli ollut ainakin 3minsaa siellä pinnan alla). Menin ottaan sitä vastaan kun pojat nosti sitä ja pidin sen päästä kiinni. Sen kasvot ja huulet oli täysin siniset ja kroppa ihan veltto. Saatiin se raahattua kahden kiven väliin pois vedestä. Sydän oli pysähtynyt. ONNEKS siellä meidän ryhmässä oli sairaanhoitaja joka tuli todella ammattimaisin ottein heti siihen paikalle ja huusi, että " I KNOW CPR". Mä kannattelin koko ajan sen päätä, koska tosiaan oltiin niiden kivien välissä eikä missään tasasella rannalla. Pidin sitä päätä kun se sairaanhoitaja alko pumppaan sen rintaan ja sit yks jätkä puhalsi. Vuoron perään tehtiin tätä ja huudettiin jtn että, "COME ON DUDE BREATH BREATH". Yhtäkkiä sen nenästä ja suusta alkaa tuleen verta ihan sikana. Siinä vaiheessa muistan kuinka luulin, että se on oikeesti mennyttä miestä. Sairaanhoitaja sano, että sillä on ihan varmasti joku sisäinen verenvuoto kun sitä tuli niin paljon. Varmaan reilun 3minuutin jälkeen kun se sairaanhoitaja pumppas sen rintaa se hollantilainen alko yskiin , oksentaan ja HENGITTÄÄN. Käännettiin se joten kuten kyljelleen, että saa köhittyä kaikki limat&veret ulos. Ei uskallettu liikuttaa sitä jotta ei pahenneta asiaa. Ei sitä tiedä mikä vamma sillä on.
Saatiin se hengittään ja sen puuskutus oli niin raskaan kuulosta. Hengitys vaan röhisi. Huusin porukkaa tuomaan kuivia pyyhkeitä sen päälle. Se sairaanhoitaja puhu sille koko ajan rauhallisesti ja yritti saada sitä jotenkin reagoimaan. Kannattelin sen päätä niin huomasin kun se ekaa kertaa avas silmät. Ihan niinkun joku valkonen verho olis ollut niiden silmien päällä.
Sinä hetkenä kun nostettiin se sieltä vedestä huudettiin jonkun soittaan ambulanssia. Tietenkään kuuluvuutta ei ollut joten jotkut lähti juosten ylöspäin soittaan. Ambulanssin tulo kesti joku 20minsaa.
Sen hollantilaisen ympärillä oli minä, se sairaanhoitaja ja kolme jätkää rauhottelemassa. Mun jalka oli jäänyt sen hollantilaisen alle ja yhtäkkiä mulle tuli hirvee kylmähiki ja alko pyörryttään ihan himona. Pyysin mun viereistä jätkää tuleen mun paikalle. Mun jalat oli kirjaimellisesti ihan tunnottomat ja haukoin vaan henkeeni. Joku shokki-purkaus varmasti!
Pelastushenkilökunta ja poliisit tuli paikalle. Ne otti homman haltuun kun kaikki muut käskettiin meneen bussiin. Minä+ne 5 muuta jotka oltiin siinä tilanteessa annettiin poliisille kaikki tarvittavat tietomme ja versiomme tapahtuneesta.
Siinä vaiheessa kun me lähdettiin se hollantilainen hengitti ja oli istuma-asennossa ja kuulemma pysty liikuttaan sen jalkoja ja käsiä, mutta oli muuten ihan sekavassa olotilassa. Pelastushelikopteri oli kutsuttu paikalle.
Mentiin bussiin ja kuski sano jotain, että kauheen harmittava tilanne ja kiitti meitä hyvästä duunista siellä alhaalla. Sit se vaan heitti meidät takas hostelleille.
Ankku ja Iris meni syömään ilmaset pastat ja mä lähdin takas hostellille. Istahdin kadun varrella olevaan penkkiin ja katoin kaikkia ihmisiä tekemässä normaaleja juttuja. Itsellä oli semmonen kooma olo, että jos vaan tietäisitte mitä just jouduttiin kokeen... Tultiin hostellille niin heti ensimmäisenä kuullaan, että meidän naapuri huoneesta varastettiin just joltakin 600dollaria ja jonkun uus puhelin. Sit vielä tulee joku ihme palohälytys ja kaikkee. Sekä meidän huoneessa vaelteli torakka lattialla ja katossa. How much can we take it?!?!
Mentiin Ankun kanssa nukkuun ja varmaan mituutin päästä kun oltiin painettu päämme tyynyyn oltiin silleen , että "miten tässä pystyy pistään silmänsä kiinni kun ainut mitä näkee on se eloton ihminen ja se koko happeningi". Puhuttiin varmaan yli tunti siitä mitä oli tapahtunut.
Se oli niiin messed up the whole thing! Tää oli niin tätä välinpitämätöntä hommaa mitä täällä Ausseissa harrastetaan. Mahtista, että on rento meininki eikä oteta stressiä kaikesta, MUTTA voidaanko olla ihmishengistä edes jollain asteella vastuuntuntoisia! Kaks kertaa pysähdyttiin ja bussikuski melkein kehotti kaikkia, että hakekaa juomaa. Sit pysähdytään kumminkin paikkaan missä varmasti monet haluaa kokeilla tyyliin niitä kannabiskeksejä ja sit mennään viimeseks uimaan! Se uimapaikka oli vielä semmonen, että sinne oli jopa vaarallista mennä alas. Ok, kuski sano, että kukaan ei sitten hypi kalliolta, mutta miks ei sillä ollut munaa sanoa sitä siinä kohtaa kans kun jätkät alko sieltä hyppiin. Bussikuskihan oli kanssa ihan shokissa eikä osannut tehdä oikein mitään.
Suomessa tämmösen tapahtuman jälkeen varmaan koko matkatoimisto olis miettinyt miten ihmeessä näin pääs käymään. Täällä varmasti vaan sanotaan, että se hollantilainen oli vastuusssa kaikesta. Pestään kädet kaikesta ja mennään tyyliin seuraavana päivänä tekeen samat asiat. Mitäs jos se olis kuollut siihen meidän käsiin. Meidät oltais vaan heitetty takas hostelleihin...ilman mitään mahdollisuutta saada jotain kriisi apua. Ei sitä joka päivä pidä elotonta ihmistä käsissään.
Aamulla heräsin ja mun kädet oli ihan sairaan kipeet. Se sairaanhoitaja sanokin, että pää on tyyliin kropan painavin osa. Me nähtiin se sairaanhoita kävelevän meidän ruokapaikan ohi ja juoksin heti sen luo kyseleen onko kuullut mitään kuulumisia. Ei kuulemma ollut kuullut viela mitään. Ylistin ja kehuin sille sen tekemisiä, sen rauhallisuutta ja sitä että se oikeesti pelasti sen hengen. Se sano, että muistaa kyllä niin selkeesti kun se paineli sitä rintaa niin ensin sydän ei reagoinu mitenkään, mutta sitten muutamien painallusten jälkeen se sydän vaan pomppi ihan hullun lailla. Annoin sille mun sposti osoitteen, että pistäis mulle viestia heti kun tietää tilanteesta.
Sitä vaan miettii, että miks ihmeessä en heittänyt mun vaatteita meneen ja hypännyt sinne veteen siinä sekunnissa kun huomaan, että se ei oo tullut pintaan!!
Puitiin tätä asiaa tänään rantsulla ja ihmeteltiin, että kuinka paljon meitä tässä 6päivän aikana on oikein koeteltu. Me muutetaan huomenna toiseen hostelliin ja toivottavasti saadaan vähän niin kuin aloitettua alusta. Ei ne mielikuvat siitä tilanteesta ja ajatukset siitä mitä olis vielä pitänyt tehdä tai mitä jos pahin olis tapahtunut mee pois varmasti pitkään pitkään aikaan. Sitä vaan yrittää järkeillä koko asiaa. Toivoisin, että saatais kelattua koko Nimbin reissu pois. Ajatelkaa, että meidän ei olis pitänyt edes olla siinä bussissa. Se meidän varaus ei ollut mennyt läpi, mutta kuski sano, että ollaan "onnekkaita" koska 3 vapaata paikkaa oli vielä jäljellä.
Sympatiaa mulla ei löydy sitä hollantilaista kohtaa kovinkaan paljoa. Älkää ottako väärin, tottakai toivon, että se on mahdollisimman kunnossa ja kaikkee, mutta kuinka edesvastuutonta on hyppiä vesiputoukseen kun on juonut koko päivän ja syönyt 3 kannabiskeksiä. Pahinta oli, että se vaaransi sen pikku pojan hengen jonka päälle se hyppäs!! Mitäs jos se poika olis kuollut??? Tai mitäs jos se poika olis halvaantunut??? Kaikki tää oman järkyttävän tyhmyyden takia.
Otin sen matkanjärjestäjän (GRASSHOPPERS) spostin netistä ja aion kirjottaa niille pienen palautteen. Se joka on tän päiväretken suunnitellut voi aika nopeesti miettiä sitä kyllä uudestaan. JOS JUOT ET MEE UIMAAN JA VIELÄ HYPI KALLIOLTA ALAS VETEEN!!! HOW SIMPLE RULE IS THAT?!?!
Se hollantilainen saa kiittää sen uudesta mahdollisuudesta. Oli aivan jäätävän onnekas ja se, että meillä oli siellä sairaanhoitaja joka omalla rauhallisuudellaan opasti meitä. Jos se ei tästä opi mitään niin johan on...JÄTKÄ SUN SYDÄN OLI PYSÄHTYNYT!!!
Tästä tuli nyt pitkä pitkä postaus, mutta todellakin helpottaa saada näitä juttuja ulos. Huh huh, tämmösiä kokemuksia ei tule ikävä.
Ps. pistän huomenna tänne kuvia (edellisessä postauksessa kanssa nyt kuvat), homma taas jökittää niin paljon. Ja feissarissa kans huomenna new photos...olettaen, että meidän uudessa "kodissa" toimii wi-fi. Tämmöstä meisinkiä siis täällä...enää 13h muuttoon (ikinä en oo tykänny ja odottanut muuttoa näin paljoa!!)!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti