When u got too much time to think

Ruisleipä, Oltermannin vähärasvanen juusto, Valion rasvaton pehmeä maitorahka, mucho mahtis homemade chicken salad, homemade pizza, uunilohi + lohkoperunat, suolaset&makeet vohvelit, jauhelihakastike&uudet perunat, kesän bbq-herkut, makaronilaatikko, makuunin karsut, raejuusto & feta, xylitol-purkka, power & xycling tunnit - Elixia, mun fillari, puhdas suihku, uudet (ehjät) vaatteet niin ja te, te IHANAT AMIGOS!

Tämmösiä juttuja on pyörinyt mielessä paljon viime päivinä. :) Nyt ehkä ekaa kertaa on miettinyt sitä ihanaa hetkee kun tuun kotiin & sitä fiilistä kun pääsen lässähtään kotikodin sänkyyn. Se momentti käy mielessä kun pääsen näkeen teitä ja aaaaah, se kun pääsen polkeen mun fillarilla salille.

WOW, am i feeling homesick?!?!?! Jeepers, ehkä tää pidempi pysähtyminen ei tehnytkään hyvää :D Ahahahah ei vaan, ihan hyvillä mielin mietin noita juttuja. Kohta tuleekin jo 8kk täyteen ja voin kertoo, ettei todellakaan tunnu siltä. Tuntuu niin lyhyeltä ajalta!

Heh, mä oon oikeestaan jo aika kivasti tottunut tähän hobo-life! Vaatteet on kirjaimellisesti pysyneet rinkassa koko tän ajan. Ausseissa Katjan & Benin farmilla mulla oli kuukauden ajan oma huone ja vaatekaappi, mutta silti koko sen ajan pidin kaikkia rinkassa. Ei siis näköjään tuota ongelmaa vaikka en pääsis levittäytyyn. ;) Monet valittaa sitä jatkuvaa pakkaamista, mutta sekään ei oo ongelma...vedän vaan vetskarin kiinni (joskus pienellä raivolla) ja menoks. 

Asia mihin en tosin varmaan ikinä totu (ellei oo super nukkuja) on se kun joku alkaa hostelli huoneessa pakkaan kamojaan aamu 6:lta. Parasta on vielä se, että joidenkin kamat on kymmenissä muovipusseissa....rapinaa riittää hulluuden rajoille. En vaan ymmärrä joidenkin ajatuksen kulkua. Jos mun pitää lähtee aikasin pistän kamat valmiiks edellisenä iltana jotta ei tarvi herättää niitä kymmentä muuta tai sitten lappaan äkkiä kamat käytävään ja pakkaan siellä. Oon ainakin ihan nolona jos huomaan, että i'm making too much noise. Sit on näitä jotka pistää valot päälle ja alkaa puhuun kavereilleen normi äänellä. Silleen people, onks teitä ikinä opetettu huomioimaan toisia ihmisiä??

Monet lähtee reissuun sillä ajatusmaailmalla, että matkan aikana oma tulevaisuus vaan avautuu ja tietää mitä elämälleen haluaa tehdä. Pointtihan on se, että keskiarvoltaan, afterwords, sitä on vaan more confused! :D No mulle on ainakin se selvää, että tällä hetkellä tiedän jo mun seuraavat kohteet mun "pikku" reissulle ja palan halusta päästä tekeen hommia sen toteutumisen eteen. Well, that's enough for me. 

Meitsi on koditon, enkä omista enää edes omaa sänkyä ja viimestään kotiin tullessa oon varmaan taas aika nollilla ton rahan suhteen (same old hobo). Mutta hey mitäs sitten...mulla on reppu täynnä uskomattomia elämyksiä! Eikä sitä joka päivä pääse elään tämmöstä vapautta/FREEDOM...elämä ei oo millään lailla aikataulutettu. Kotona ollessaan työttömänä elämä olis vaan stressaavaa vaikka aikaa sillon oliskin. Täällä pääsee siitä kunnolla nauttiin. Onnekas oon, että pystyin Suomessa säästään sen verran rahaa ettei puolta matkaa täydy viettää työnhaussa. Suurimmaks osaks pääsee keskittyyn ihan siihen reissaamiseen. Ja vastaus on ei...en oo vieläkään kyllästynyt tähän. Tätä irtiottoo varten sitä töitä tehtiin.  

Noita asioita tossa alussa mietin ja ikävöin, mutta kaipaanko normi elämää juuri silloin kun pääsen ottaan päikkärit meren rannalle kuunnellen kun aallot pauhaa ja nauttiin auringon lämmöstä...tai kun uusi kohde/maa koittaa...tai sillon kun pääsen näkeen koko ajan uusia ihania maisemia etc? Yeah, during those moments, not really.

Ei tää suinkaan mitään hula tanssimista joka päivä oo...kyllä niitä huonoja/tylsiä/vaikeita hetkiä tännekin tulee. Ei sitä sentäs missään täydellisyyden kuplassa eletä :D Mutta kokonaisuus, se tässä on ihanteellista! Vaikeeta sitä on sanoilla selittää miltä on tuntunut <3 Ehkä se tosin on jo teille jossain määrin välittynyt...there's been so many times i've just wanted to scream, I LOVE LIFE!!

  
Normi elämä kyllä koittaa kohta mullekin...But not yet, not yet ;)

"Love the moment, and the energy of that moment will spread beyond all boundaries"