UNELMA - ah mikä ihana sana! Kuinka mahtavaa on olla jtn jota miettiä joka päivä, jota kohti mennä, joka antaa sulle voimaa/energiaa, jota varten oot valmis tekeen töitä ja uhrauksia. Kuinka hienoo pitää ne mielessä ja päästä oikeesti toteuttaan niitä!?
Olin alkukesästä yhdessä koulussa kertomassa viime matkasta ja nyt pyydettiin uudestaan (kiitos manageri Pelvis!). Opettaja kysy millä markkinoisi oppilaille pitämääni sessiota - Dare to Dream, uskalla unelmoida....siinä paras vaihtoehto. Viime kerralla kun kerroin itestäni ja omasta "polustani" niin tuli semmonen "wow, i'm freaking proud of myself"-fiilis and that doesn't happen often. Oon kokenu jo aika unohtumattomia asioita, hyviä ja huonoja. Eikä sitä kuka tahansa lähde yksin maailmalle. Tässä asiassa uskallan taas ottaa sen askeleen kohti tuntemattomaa, uskallan tehdä tarvittavia päätöksiä ja parasta, että oon omalla työllä ansainnu jokaisen auringonsäteen mitä eteen tulee. It's not always about the destination but the journey that counts. Toivottavasti inspiroin edes yhtä oppilasta pitään unelmistaan kiinni.
Ootan niitä hetkiä kun tuijotan jtn ihanaa maisemaa, musiikki pauhaa korvissa ja vaan PYSÄHDYN. Pysähdyn ottaan siitä hetkestä kaiken irti. Sillon kun päästään meidän normi arjesta pois eikä ympärillä oo tuttuja esineitä tai asioita mitkä vaikuttais mieleen on helpompaa kuunnella omaa itteensä. Mennä syvemmälle omiin ajatuksiin. Oikeesti se on niin terapeuttista. Tekis hyvää meille jokaiselle...arjen keskelläki vaan pysähtyä hetkeks ja olla KIITOLLINEN niistä asioista mitä meillä on. Pohtia minkälaisia halutaan olla. Viime reissulla oletin,että olisin keksiny suunnan mun elämälle...No eipä wissiin vielä ehkä onnistunu (ei siis oikeesti mitään hajua), mutta asia minkä nappasin oli se, että halusin pitää/säilyttää sen onnellisuuden tunteen...holy smokes...do whatever makes you happy. Toisaalta siinähän se elämän "pääpointti" onkin.
Uuuh kauhee ikävä tulee omaa tyynyä, sähköhammasharjaa, hyviä unia, suihkussa käymistä paljain varpoin ja muutenkin puhtaita tiloja. Voin vaan kuvitella mun silmäpusseja, hetkiä kun mietin missä mahdan nukkua yöni, hetkiä kun nukun lentokenttien kovilla penkeillä, hetkiä kun arvelen jokaisen vastaantulijan ryöstävän mut, hetkiä kun luen karttaa enkä tajua siitä mitään, hetkiä kun nään ne ensimmäiset torakat etc etc. Ei oo reppureissaajan elämä aina pilvillä tanssimista :D Itseasiassa oikeesti aika rankkaa välillä, mutta se kuuluu asiaan...se kuuluu kokemuksiin. Take the good with the bad.
Sydäntä riipii taas kun lähden. Sitä haluis kumminkin niin kovasti olla läsnä. Vaikka tietää, että tulee takas ja tällä kertaa oon vähemmän aikaa niin silti se vaan on aina kova paikka. Itseasiassa koskaan ennen ei oo ollu näin vaikeeta. Vaikuttaa ehkä yks Sählä jonka kanssa on viimesen vuoden hengaillu yleensä seittemän päivää viikosta (en ees liiottele) :D You know this...hyperventiloin jo...aik kauhee. Huikeeta kuinka löytää uuden rakkaan ja muy muy korvaamattoman ystävän joka lukee sua ku avointa kirjaa. Mun pikku mehicaano ja tädin uus pikkuprinssi. Unohtamatta koko kommuuni klaania...ootte mun elämä! <3 Kohta hyvästellään ihana työporukka (Kinderi ja varsinkin mun #1 kenkäkollega Jugi, oli ihan parasta!! Jugsu i love ya) ja family. Morjens tätä vollauksen määrää....lallalallaaaaaa oikeen hekumallista...nooot. U gotta do what u gotta do and have faith it'll work out, right. Mähän en tunnetusti oo yhtään emotional :D
 |
| So true!! |
Voi morjens...revin kohta hiukset päästä kun täytyy pakata. Mä oon niin epähollilla :D Passi, rahat, ipod, kamera ja flipparit...eihän sitä muuta tarviikkaan, well whatta ya know, stressikäyrä laski.
Huomenna vika työpäivä....HUBAA!
Islannin Darraburra...Barradurra whatever tulivuori pitäkööt mölyt mahassa...i gotta fly in 6 days!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti