maanantai 27. elokuuta 2012

Ironman Canada 2012

WAWAWII!!!!! Olipahan unelma päätös unelma vuodelle! Yli vuosi sitten katoin minä päivänä Ironman Canada pidetään ja varmistin, etten vahingossakaan varaa lentoja sille päivälle. Super suosittu Ironman missä uidaan 3.8km, pyöräillään 180km ja juostaan 42.2km. Jokasessa osiossa on "cut-off times" eli täytyy suorittaa tietyn ajan aikana tai muuten ei pääse jatkaan....17 tuntia on aikaa suorittaa koko kisa.


Siitä asti kun Karan & Aaronin tapasin olin ihan koukussa tähän. Näähän päätti tosiaan "häämatkaks" osallistua Ironmaniin 15 vuotta sitten. Siitä asti ovat sitten olleet mukana jo ainakin yli kymmenessä.

Kara's finish...back in the days
2003
Lähdetttiin tänä aamuna klo:5.15 ajaan kohti Pentictonia ja saavuttiin paikalle niin, että ehdin starttiin ajoissa. Melkein 3000 kisaajaa seisoo vedessä ja katsojia on kun muurahaisia. Helikopteri hyrrää ilmoissa ja kaikilla kamerat käsissä. Se jännittävän odottava fiilis oli ihan käsinkosteltavaa! Ihokarvat nousee pystyyn kun lauletaan Canadan kansallislaulu ja kun kanuunankuula pamahtaa niin vesi täyttyy urheilijoista. Se näky on jotain ihan mahtavaa....Kuvitelkaa tuhansia kaloja polskimassa pinnassa! Aika komee näky! Mähän olin sit taas ihan kun jossain seittemässä taivaassa! 






Ironmanissa on kahdenlaisia ihmisiä. On ne jotka haluu mahdollisimman hyvän ajan ja kisaa ihan tosissaan....ja sitten on se porukka joka menee sinne nauttiin päivästä..hymyilee radalla ja tärkeintä on vaan itsensä ylittäminen ja kisan suorittaminen.



Abby was a little tired :D




Kuinka inspiroivaa on kattoo, että kuka tahansa voi tehdä tän. Oot sit laiha tai pulska, nuori tai vanha, kädetön tai sokee...Kisan aikana löydät kategoriasta melkein jokaisen! Voit olla vaikka missä super kunnossa...oot reenannu satoja tunteja koko vuoden ajan niin jälleen kerran, loppujen lopuks kyse on siitä legendaarisesta mielenvoimasta! <3







Hymykuoppia taas kolotti kun koko päivän paisto ilo kasvoilla. Mahtavaa oli nähdä koko show ihan paikan päältä ja kannustaa muita. 







Somebody has watched way too much Rosie&Sophia Grace




Mens pro-divison winner
O yeah, guess what...silmäpussit kasvaa kun mun häirikkö hiiri is baaaaaaack!! Kahtena yönä oon herännyt kun kuulen rapinaa mun huoneen kulmasta...ja ne pikku askeleet kun se juoksee (taas uus joka on päässyt livahtaan ulkoo sisälle, why God why?!?!). ARGH, tänä yönä heräsin taas, valot päälle, hockey maila käteen, seisoin tuolilla ja tuijotin silmästä silmään mun häirikköö! Ite en saanu sitä kiinni, mutta hiirenloukku sen onneks nappas. How come so little can cause so much trouble!!!

Holy smokes, huomenna on sit VIIMENEN päivä! Ehkä sitä taas lentokoneessa viimestään tajuaa. Hope so koska muuten oon ihan pihalla...niinku nyt! 

Kai mä päivitän teille vielä yhden postauksen....huomenna tai viimestään lentokentällä ollessani...snif, nyyh ja niin edespäin. :D




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti