Ultraman Canada - 2012

Siis mä oon luullut aina, että Ironman-kisat on ihan yli kova juttu, mutta tän rinnalla se kuulostaa paljon helpommalta. Kara ilmottautu Ultraman-kisaan joka on myös triathloni ja kestää 3 päivää. 10km uinti, 420,2km pyöräily ja siihen perään tupla maratoni eli 84,3km juoksu. Joka päivä täytyy alittaa 12tunnin raja tai ei oo virallinen "Finisher". Ultraman pidetään täällä Canadassa, Englannissa ja Hawailla. 

Nyt oli 31 urheilijaa kahdeksasta eri maasta. Jokaisella urheilijalla täytyy olla oma tiimi. Tarkoittaen sitä, että me seurataan urheilijaa autolla, tehdään jatkuvasti pysähdyksiä tien varteen ja ojennetaan tarvittavat nesteytykset/ravinnot etc. Tätä kisaahan ei pysty yksin suorittaan. 

All set to go

The crew: Aaron, Sharon, Pete and I

Pääsin oleen osa tiimiä (jaaa olinko kuinka haltioissani!?!?)...olin virallinen kisa-kuvaaja ;) ja voin kertoa, että toi oli tän vuoden yks parhaimmista vklopuista ellei paras!!!! Vieläkin tulee kylmänväreet kun muistelen. Tätä postausta on jopa vaikee kirjottaa, silleen where to i even begin!?

Oli aivan uskomattoman hienoo seurata näitä huippu urheilijoita! Ajatelkaa, että yks Stacey on kivunnut Kilimanjarolle kaks kertaa peräkkäin ja asettanut jopa ennätyksen ja yks brasilialainen juoksi 12tuntia juoksumatolla. Kuuntelin vaan kaikkien saavutuksia semmosella 'jaw dropping'-ilmeellä ettei mitään rajaa. Huikeita huikeita kestävyys suorituksia!!

Its 5:45am and we are ready for UM with Kara's mom Sharon

Always so goofy  <3

We meet as strangers, we compete as friends, we apart as family <3

Sunnuntaina eli Day #2 oli koko päivän pyörä osio ja Kara tais läpästä sen ajalla 11h18min. Päivän aikana nousi lämpötila sitten mukavaan +46'C asteeseen. Heitettiin jäävettä päälle, jäitä paidan alle, jäitä pyöräily shortsien alle viilentään edes hiukan (no joo,viilensi ehkä sen 5minuuttia). Meillä oli autossa ihan himo kuuma, mutta ajatelkaa urheilevanne koko päivän tossa kuumuudessa, jeepers. Yritettiin olla vaikka kuinka organisoituneita, että jos Kara huutaa tarvitsevansa jotain niin löydetään se autosta sekunnissa...you wish. Kamaa oli niin paljon, että me oltiin kun hamstereita ettimässä aina jotain. 

Parasta oli myös se, että tää oli aika intiimi kisa siinä mielessä, että urheilijoita oli vähemmän. Tutustu paljon helpommin ja oppi tunteen sekä urheilijoita, että myös jokaisen tiimiläisiä. Ultraman yritetään pitää hauskana tapahtumana ja sitä se todellakin oli. Pääsanoma oli se, että kaikkien toivotaan läpäisevän kisan, kaikkia kannustetaan ja kaikkia autetaan "We meet as Strangers, We compete as Friends, We part as Family". Taas sai roppakaupalla uusia tuttavuuksia.

Ingrid

A nice ice bath after day2

Kevin Becker - wicked endurance athlete!!

Priceless!

Parasta oli myös se, että päästiin näkeen taas niin upeita maisemia. Penticton, Princeton, Summerland ja Osoyoos...aaah kaikki ne järvet, mutta yök ne kalkkarokäärmeet. Osoyoos on niin kuivaa aluetta, että siellä kasvaa kaktuksia ja puskissa vilisee noita jutskia. 

Ay caramba, Day #3 84,3 km juoksu. Siis ajatelkaa tekevänne kaks maratonia putkeen, whatta!? Mikä saa olemaan luovuttamatta vaikka joka ikistä solua tuskasesti kolottaa. Tää on sitä mitä mä ihailen! Se mielenvoima mikä sulla täytyy olla on ihan mieletön!! WOW! Niin ihailtavaa, että en löydä edes sanoja kertoon kuinka uskomattoman hienoo oli seurata ja päästä oleen osa tätä 'tapahtumaa'. Kuinka inspiroivaa koko juttu oli, huh huh, oon ihan over the moon!! Ne tuhannet tunnit jotka pistät harjoitteluun, se kiven kova päättäväisyys, usko omaan unelmaan, usko omaan kykyyn, tahto ja se mielen maailma. Ei siis ihme, että Kara on mun yks suurimmista idoleista...urheilijana ja ihmisenä. 

Check the tan line :D

Crazy chica

Nacho from Spain...my favorit

Koskettavaa oli kuulla myös jokaisen urheilijan tarina. Yks mies oli vuosi sitten luovuttanut yhden munuaisensa vaimollensa ja halus tehdä jotain jolla voi tuoda esille luovuttamisen tärkeyttä. Ja sitä, että vaikka on munuaisen luovuttaja niin silti on kykenevä tekeen tällasta. Palkitsemis seremoniassa itkin varmaan kymmenen kertaa kun kukin urheilija tuli kertoon tarinansa. Emotional for sure! Sai kyllä nauraakin silmät päästään...koko kisan ajan, we had sooooo much fun!!!

Uskomattoman mahtava tapahtuma ja oon ikionnellinen, että pääsin oleen osa sitä! Näin kuinka hyvä ystävä (ja niin moni muu) puski itsestänsä kaiken mahdollisen irti, meni jatkuvasti sen "hyvän olon" toiselle puolelle, voitti epäonnistumisen pelkonsa ja näytti mihin on kykenevä! Pointti on myös se, että yhtä paljon kun inspiroit toisia kasvat myös itse niin paljon henkisesti ja fyysisesti. Loukkaantumisten, kovien reenien ja tuskasen kovan kisan jälkeen pystyt siirtään vahvuuden myös perus asioihin....omaan työhön, perheeseen tai mihin tahansa vastoinkäymisiin. 

Anyhow, voisin puhua ihan haltioituneena tästä vaikka ikuisuuden. Pää pointti oli se, (sanon tän varmaan jo neljännen kerran), että oli huikeeta olla mukana auttamassa ja näkemässä ja tää oli ehdottomasti yks hienoimmista jutuista missä oon ollut mukana! <3 

Loppuun vielä Karan sanoja omasta blogistaan: http://www.ultramanmom.blogspot.co.nz/

"Take a minute to sit down and really think about your life.

Your past.

Your present and where you see yourself going....

Think about what's shaped your thoughts and beliefs.

Question where you get your strength from.

Ask yourself what it is that you know is true. About you. About your convictions.

Now, Think about something that you've always wanted to do, or somewhere you've always wanted to go, or to see, or to be a part of.

Close your eyes, and see yourself in that moment.

See it again, and again until it becomes like a snap shot in your mind.

It's there.  Right in front of you.

I am so ready.  Ready to embrace the moment.  Embrace the challenge, the pain, the euphoria....

I am strong both physically and mentally.  I am able to work with my mind, my psyche, and my personal belief in my strength."

Niin joo, Kara tosiaan ilmottautu tossa pari viikkoa sitten Lokakuussa pidettävään 100mailin eli 161km:n juoksuun joka pidetään Arizonassa....että tälleen! :D  

Kara "You don't know unless you try it" :D