Mia&Harri&minä matkustettiin siis 2 viikkoa kivassa asuntoautossa ja kierrettiin pohjois-saari melkein kokonaan.
Saatiin semmonen Happy Campers-ausuntoauto ja suosittelen sitä kyllä kaikille. Kolme istumapaikkaa edessä ja takana mm. jääkaappi, uuni, hella,muutama kaappi ja pieni tiskiallas jossa oli mm.vesipumppu. Mia&Harri nukku pitkistä penkeistä tehdyssä pedissä ja mä nukuin kivassa pesässä yläpuolella. Peitot, lakanat, pyyhkeet ja keittiövälineet sisälty hintaan kanssa.
Asia mikä meidät eniten yllätti oli yöpaikkojen löytäminen. Useille rannoille ja yleisille parkkipaikoille parkkeeraminen yöksi oli laitonta. Kartassa oli monia campervan resorts paikkoja merkitty, mutta useimmissa maksoi parkkeerata yöksi jopa 20dolskuu/PER HENKILÖ! Ei suinkaan per auto vaan per henkilö. Niissä oli tottakai suihkut ja wc:t käyettävissä, mutta silti. Maksaa melkein saman verran kuin hostelli joten eihän hommassa ole mitään järkeä kun asuntoauton tarkoitus on toimia myös majapaikkana.
Meille riitti siis ihan hyvin pelkkä paikka mihin parkkeerata. Usein pienien harhareissujen kautta löydettiinkin mukavia telttailu paikkoja. Usein ne oli ilmasia (ainakin meille ;) tai maksoi max.6dolskuu/per henkilö. Suihkusta ei kannattanut edes haaveilla ja wc:t oli meillä käytettävissä ehkä neljässä eri paikassa. Usein me vaan peseydyttiin järvissä ja puskissa, no kyllähän te tiedätte. Ei tohon varmasti kyllä kaikki pystyis, mutta me oltais viihdytty pidempäänkin. No problemo! :]
Tiet oli myös aikamoinen kokemus. Suoria pätkiä ei meillä pahimmin ollut. Tiet on välillä (todella useasti) äärettömän mutkasia ja korkeuserot vaihtelee jopa yllättäen. Useasti oli jotain 190asteen kulmia ja tiet on sitten kapeita!! Pahinta on myös, että nopeusrajoitus on monesti sitä 80-100....jopa niissä "kuoleman kulmissa". Paikalliset ei selvästi tiedä mikä jarru on, koska ne kiitää tietä pitkin hullua tahtia. Maasto on kumpuilevaa vuoristomaastoa melkein koko ajan joten kyllä sitä monesti aika korkealla ajettiin, ylös alas ylös alas. Mia oli useimmiten ratissa , Harri oli super kartturi ja mä taisin olla semmonen maamerkki bongaaja. ;D
Reissun aikana tuli tavattua monta ystävällistä ja mukavaa paikallista. Kerran yks vanhahko mies tarjos meille jopa sen Fish&Chips annoksen ranskikset. Miakin totesi, että onhan nää aika down to earth vaikutteista kansaa.
Nyt oon ollut Hamiltonissa viettämässä muutaman päivän kera kovan yskän ja pienehkön kuumeen. Eiköhän tää tästä...hope so, koska hostelli kämppisten hermothan siinä menee. Lähden ehkä huomenna kohti Wellingtonia ja kohta puoliin kohti eteläsaarta. Tällä hetkellä siis ihan spontaanisti go with the flow. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti